Pelit, pensselit ja pessaarit aivan vimosen piäälle – Luentopäiväkirja

Posted: October 17, 2013 by aeskola2013a in Pohdinnat

Kun näin syksyllä ensimmäistä kertaa tulevat kurssimme, ihmettelin että mikä kumma se on tämä TVT. Ensimmäisen luennon startattua kuitenkin ymmärsin jutun juonen aika nopeasti. Se on näitä kaikenmaailman vempeleitä ja hienouksia jotka suurin osa menee meikäläisen ymmärryksen yli. Eisole phoeka mikhää, päätin ottaa kurssista irti sen minkä kykenin ja yritin olla mahdollisimman ennakkoluuloton.

Näin alkajaisiksi voisin hieman pohtia tuossa aijemmin sanomaani. Miksi joudun taistelemaan ennakkoluulojani vastaan? Miksi lähtökohta tällaiselle on jo se että ei huvita. Miksi ylipäätänsä ihmiset menettävät hermonsa normaalia herkemmin juuri tällaisten asioiden äärellä? Syitä voi tietty olla useita, mutta itse uskon siihen että ihmisillä on tapana ärsyyntyä asioihin taikka ihmisiin joita eivät ymmärrä. Kukaan ei halua sanoa “en osaa, en ymmärrä”, siinähän tuntee itsensä tyhmäksi. Teknologia menee niin vauhdikkaasti eteenpäin, ettei tavallinen tallaaja voi millään olla kartalla kaikesta uudesta. Lähtökohtaisestti suurin osa meistä vastustaa muutosta. Varsinkin jos siinä joutuu myöntämään itselleen olleensa jossain väärässä. Muutos, se pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen ja päästämään irti vanhoista rutiineistamme. Se voi olla joillekkin jopa kivuliasta. “Miksi minun pitäisi opetella tällaista, olen pärjännyt loistavasti ilman tähänkin asti. En varmasti haaskaa aikaani tuollaisten turhien hienouksien opetteluun”. Olen itse muutosta vastustava ihminen pahimmasta päästä, ja tiedostan sen suhteellisen hyvin. Menin Facebookkiin “todella myöhään”, haukuin älypuhelimet ja kosketusnäytöt (kunnes sain iPhonen ja jouduin jälleen myöntämään muutoksen olleen hyvästä. Rest in peace Nokia 3310), ja otin muunmuassa Spotifyin käyttöön vasta tyttöystäväni pakotettuna. Todellinen kysymys mielestäni onkin, että tarvitsemmeko me todellakin kaiken tämän? Miten tämä kaikki tekee elämästämme helpomaa taikka parempaa? Emmekö pärjää ilman? Voisiko olla että maailman talous -ja teknologia nerot vievät maailmaa eteenpäin haluammallaan tavalla ja me tavikset seuraamme perässä niinkuin puolisokeat kanapojat emoaan maksamalla heidän hienoista keksinnöistään ja tekemällä heistä vain entistä rikkaampia? Olisi mielenkiintoista kuulla ihan oikea luento tästä aiheesta, joku silmälasipäinen pukumies selittämään, että miten juuri minun, perheeni, yhteisöni, maani tai koko maailman elämän laatu on parantunut esimerkiksi älytaulun, iPadin, Facebookin, tai ihan minkä tahansa tällaisen uutuuden tultua elämäämme? Kehittyykö ihminen nykyään sitten nopeammien, vai olemmeko kenties vauraampia? Kun avaan minkä tahansa lehden tai mobiiliuutisen tänään, näin jo otikoista vain ja ainoastaan sen, että maailman talous on tällä hetkellä täysin kuralla. Pointti tässä pohdinnassani voisi olla vaikka se, että minä ihmisenä kuulisin mieluusti aina että miksi asioita tehdään ja miksi asiat muuttuvat johonkin suuntaan. Miksi opettelen tämän uuden asian, miten se tekee vaikkapa opettajan työstäni parempaa? En väitä etteikö se siis tekisi, olisi vain mukava kuulla vertaileva ja huolellinen perustelu.

Saimme ensimmäisellä luennollamme tehtäväksi pohtia, minkälaista teknologiaa oli käytössämme meidän ollessa vielä ala-koulussa. Porukka viittaili innoissaan ja kehuskeli kilpaa sillä että kenellä oli ollut liitutaulu, kenellä piirtoheitin ja kenellä jotain vielä siistimpää. Väkisinkin huomasin kuunnellessani, kuinka paljon maailma on muuttunut minun ala-asteela lähtöni jälkeen. On jo aikaisemmin mainitsemiani älytauluja, tabletteja, erilaisia tietoyhteisöjä ja vaikka ja mitä. Tyttöystäväni veli meni tänä syksynä norssin lukioon, ja sai siitä hyvästä iPadin koulun puolesta. Aika makeeta. Mielenkiintoista olisi tietää, että miten sitä hyödynnetään. Itsellänikin oli jokin aika sitten työsuhde iPad myyntimiehenä tuolla viilettäessäni. Muistan ajatelleeni, että hienohan tämä on, mutta mihin tätä nyt oikeasti tarviikaan? Onhan minulla tuo hyvä läppäri tuossa. Siinä on näppäimet joilla on mukava kirjoittaa, ja hiirikin löytyy jolla on meinaan aikapaljon helpompi osua kohteeseen kuin nakkisormillani. Ehkä en osannut hyödyntää sitä tarpeeksi hyvin, ehkä osasinkin. Rehellisesti sanoen se kuitenkin oli minulle vain cooli statuslelu, mikä vetää esiin salkusta asiakastapaamisessa.

Tuntuu siltä, että vehkeitä löytyy joka lähtöön, mutta useinkaan niitä ei osata hyödyntää. Taikka sitten ne eivät vain yksinkertaisesti toimi. Paljon aikaa, vaivaa ja hermoja kuluu laitteiden toimintakuntoon säätämiseen. Liian paljon. Jokaisella opettajalla on varmasti pähkinä purtavana kun on aika miettiä että mitä laitteita, järjestelmiä, oppimateriaaleja, tai viestintäkanavia kannattaisi käyttää. Valinnanvaraa on, ja hyödyllisyyden arvointi voi kokemuksen puutteen takia olla haastavaa. On hienoa, että meillä nyt on tällainen kurssi jossa asioita opetellaan. Eipähän tule kaikki niin uutena ja hankalana eteen sitten joskus työelämässä. Pakko on oppia ja omaksua. Jos opetettavat lapsetkin osaavat käyttää uusinta uutta, niin minunkin kuuluisi se osata. Mielellään jopa paremmin kuin he. Maailma menee eteenpäin, vaihtoehtoina ovat mukana surffailu, tai yksinkertaisesti itsensä irtisanominen kaikesta uudesta. Jälkimmäinen vaihtoehto on esimerkiksi isoisäni suosima. Häntä ei mikään uusi kiinnosta, asiat tehdään edelleenkin niinkuin tehtiin aikaisemminkin. Se on hänen päätöksensä, ja kunnioitan sitä täysin.

Teknologia on varmasti yhtälailla haaste kuin mahdollisuus, uskon että oikein käytettynä ja viisaasti suunniteltuna se voi viedä nykyisen koulujärjestelmän täysin uusiin ulottuvuuksiin. Tarvitsemme vain viisaita ihmisiä kouluttamaan muita näiden uusien innovaatioiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tarvitsemme tervettä maalaisjärkeä sanomaan, että mikä on tarpeellista ja mikä täysin tarpeetonta hifistelyä..

Loppukevennyksenä pari tärppiä mielini syövereistä antamaan perspektiiviä kohtalaisen negatiiviselle suhtautumiselleni teknologiaan:

– Kyllä, on hieno että saan opettajan työssä vaikkapa vanhemmilta sähköposteja käsinkirjoitettujen kirjeiden sijaan. GO TEKNOLOGIA!

– Kyllä, jos saisin toivoa niin älypuhelimia ei olisi koskaan keksitty. En minä sellaista tarvitse, se vain on niin hieno. Ja sen hienouden parissa käytänkin jopa tunteja päivästäni hyödyttömään surffaamiseen sosiaalisissa medioissa. *UCK YOU TEKNOLOGIA!

Im out,

Peace!

Antti Eskola, Takakornerin osa-aikainen työmarkkinatuella palkattu kolumnisti

Advertisements
Comments
  1. […] aeskola2013a kirjoittaa blogikirjoituksessaan “Pelit, pensselit ja pessaarit aivan vimosen piäälle – Luentopäiväkirja” todella osuvasti siitä kuinka teknologia menee niin vauhdikkaasti eteenpäin, ettei millään olla […]

  2. […] jotta tämä opiskelu ei niin tylsäksi muuttuisi, törmäsin takapenkin poikien blogiin. Poikien blogissa oli maan mainioita kirjoituksia tvt:stä, joita varmasti me kukanenkin opiskelija […]

  3. […] opettajat innostu niiden käytöstä. Mielestäni nimimerkki aeskola2013a kirjoittaa hyvin blogissa Takapenkin pojat sanoessaan, että ihmisillä on tapana ärsyyntyä asioihin, joita eivät ymmärrä, ja että […]

  4. […] lähdin ennakkoluuloisesti tarpomaan kurssia läpi? aeskola2013a avaa blogikirjoituksessaan Pelit, pensselit ja pessaarit aivan vimosen piäälle – Luentopäiväkirja tämän kaltaisia kysymyksiä mielestäni hyvin: ” – – ihmisillä on tapana […]

  5. […] mieleeni on jäänyt Antin blogikirjoitus, joka oli teknologiaa kohtaan epäilemättä negatiivissävytteinen. Tekstiä lukiessani aloin […]

  6. […] että muillakin opiskelijoilla on ollut hieman epäluuloinen asenne teknologian käyttöön. Antti esitti blogitekstissään useita ajatuksia, jotka voin itsekin allekirjoittaa. Myönnän että […]

  7. […] ja älytaulujen perään mutta olen itsekin miettinyt eräiden muidenkin opiskelijoiden tavoin (https://takapenkinpojat.wordpress.com/2013/10/17/pelit-pensselit-ja-pessaarit-aivan-vimosen-piaalle-l&#8230😉 sitä mihin ihmeeseen me näitä kaikkia hienouksia tarvimme? Noh, kun mietin mitä koulu luokassa […]

  8. […] Pelit, pensselit ja pessaarit aivan vimosen piäälle – Luentopäiväkirja […]

  9. […] mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Teknologian maailmanvaltaus ei selvästikään miellyttänyt Anttia, jonka kirjoituksesta välittyi paikoitellen hyvinkin paljon turhautuneisuutta. Anttia mietitytti, […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s